6
Kuva: Maarit Hyrkäs / Luke

Mahtavia kuvia lintuperspektiivistä ja vettä hipovaa videokuvaa. Dronet mahdollistavat upeat kuvakulmat, mutta niitä voi käyttää paljon muuhunkin. Dronen avulla hoituu niin kartoitus kuin poliisia paenneen etsiminen maastosta. Meitä euromaitolaisia kiinnostaa kuitenkin, miten droneja voi käyttää sadon laadun tai määrän arviointiin. Niinpä kävimme tutustumassa DroneKnowledge -hankkeen työhön Maaningan Luonnonvarakeskuksen pelloilla. Alla olevalla videolla Roope Näsi DroneKnowledge -hankkeesta kertoo, miten droneja voi maataloudessa hyödyntää, ja kuka lähitulevaisuuden droneja lennättää.

Video 1. Dronet satomittauksessa

Hyvinkin pian siis ehkä pääsemme lähettämään dronen kotisohvalta sadon laatua tai määrää mittaamaan ja itse juoda sillä aikaa kahvit. No ei ihan, sillä dronea ei saa päästää taivaalle ilman valvontaa. Joka tapauksessa on kiehtovaa ajatella, että sadon mittaukseen sopivat dronet voivat pian olla riittävän halpoja ja helppokäyttöisiä ollakseen kaikkien halukkaiden saatavilla. Kaikilla ei tietenkään aika tai kiinnostus riitä dronen lennättämiseen. Siksi meillä voi tulevaisuudessa olla myös palveluntarjoajia, jotka tekevät tällaisia satomittauksia viljelijöille.

Drone 1

Niko Viljanen ja Roope Näsi valmistelevat drone –lentoa Maaningan Luonnonvarakeskuksen pellolla.

Tässä vaiheessa haastattelua meille oli selvää, että tutkimuksesa lennätettiin dronea järjestelmällistä sik-sak kuviota pitkin peltolohkon yllä, mutta Maaningan pellolla olevan tavaran määrästä päätellen tutkimuksessa tarvitaan muutakin kuin drone. Pellolla näkyy ainakin erilaisia levyjä ja mittalaitteita kolmijalkojen päässä. Roope Näsillä oli onneksi aikaa ja kärsivällisyyttä kertoa meille, mitä kaikkea tällaisessa tutkimuksessa tarvitseekaan mitata.

Video 2. Mitä muuta mitataan?

Pian tajusimme myös, ettei pelkästä dronesta tietenkään ole paljonkaan iloa satotason mittauksessa tai ylipäätään missään sovelluksessa. Laitteenhan pitää jotenkin kerätä tietoa ja välittää se meille käytettäväksi. Tiedon keräämiseen drone tarvitseekin sensoreita. Yllätykseksemme sensorin ei tarvitse kuitenkaan olla outo ja ihmeellinen pystyäkseen jo antamaan meille käyttökelpoista tietoa. Alla Niko Viljanen kertoo meille sensoreista. 

Video 3. Sensoreista

Pelkkä tavallinen digikamerakin on siis jo eräänlainen halpa sensori, jolla silläkin saa tiedon sadon määrästä. Digikameran avulla voidaan nimittäin luoda 3D -malli, josta saadaan nurmen korkeus ja sitä kautta sadon määrä. Digikamera tavoittaa kuitenkin vain näkyvän valon aallonpituudet. DroneKnowledge –hankkeen dronessa on hyperspektrisensori, jossa on käytössä 47 eri aallonpituuskanavaa. Tässä välissä on varmaankin hyvä selventää, että aallonpituuskanavilla eli aallonpituusalueilla tarkoitetaan sopivia taajuusalueita sähkömagneettisesta säteilystä. Valo on sähkömagneettista säteilyä kuten myös esimerkiksi ultraviolettisäteily ja lämpösäteily. Erilaiset kasvustot heijastavat eri tavoin sähkömagneettista säteilyä kuten näkyvää valoa ja infrapunasäteilyä. Hyperspektrisensorin avulla saadaan tallennettua heijastuva säteily riittävän pieniin palasiin eli kanaviin jaoteltuna, jolloin voidaan katsoa mitkä kanavat eli minkä aallonpituuden omaava säteily antaa parhaiten tietoa esimerkiksi sadon laadusta. Tällä tavalla tutkimuksen edetessä ja tiedon karttuessa voidaan sitten valita sopivat kanavat vaikkapa sadon laadun mittaamiseen entistä paremmin soveltuvaan multispektrisensoriin.

Drone 2

Sähkömagneettinen säteily. Lähde: https://commons.wikimedia.org Alkuperäinen tekijä: Philip Ronan

Aika näyttää millaisia sensoreita tulevaisuuden täsmäviljelydronet kyydissään kuljettavat. Sitä odotellessa spektreistä kiinnostuneet voivat viihdyttää itseään kuvittelemalla miltä hyperspektrikameran ottama kuva näyttää. Alla oleva kuva auttaa ymmärtämään, että yhden kuvan sijaan muodostuukin aallonpituussiivuista koostuva kuutio. Kiehtovaa, eikö vain?

Drone 3

Blogin kirjoitti Inka Nykänen Savonialta.

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä