6
Kuva: Maarit Hyrkäs / Luke

Olin mukana kahdella EuroMaito-hankkeen pilottitilalla kaikissa kesän 2018 satomittauksissa sekä parilla muulla tilalla satunnaisesti. Tässä havaintoja näistä kesän mittauksista. Kesä oli poikkeuksellinen lämpötilan ja pitkän kuivakauden johdosta. Lämmin loppukesä mahdollisti kolmannen korjuun ja joillakin tiloilla se tuli todelliseen tarpeeseen. Pohjois-Savon tiloilla ensimmäinen korjuu ajoittui pääasiassa viikolle 24, korjuuta jo aloiteltiin edellisen viikon lopulla. Nurmet kasvoivat alkukesästä huonosti ja epätasaisesti; ensikertalaiset, erityisesti puitavan viljan kanssa perustetut nurmet olivat todella huonoja. Näistä ajeltiin lähinnä terveisiä ja sato jäi heikoksi. Kokoviljana 2017 ajoissa korjatuilta aloilta saatiin hiukan parempi sato. Täydennyskylvön tarvetta olisi ollut paljonkin, keväällä vaan täydennyskylvön aikaikkuna oli pieni; pellot kuivuivat huimaa vauhtia ja kosteutta olisi kaivattu. Toiseen korjuukertaan ykkösnurmet petrasivat satotasoja reippaasti. Ensimmäisessä korjuussa saatiin kolmannes tai neljännes vähemmän rehua kasaan aiempiin vuosiin verrattuna mutta toisessa korjuussa satoa tuli yllättävän hyvin. Sateita tuli ensimmäisen korjuun jälkeen jonkun verran, mikä mahdollisti hyvän lähdön kasvulle. Sateet olivat kesällä aika paikallisia ja siellä missä sadetta tuli, nurmikin kasvoi.

Kuva 1 marita

Kuva: 3.sadonkorjuu: värierot kuormassa—vaihtelut lohkossa

Kevätsadon kuiva-aine oli noin 40 % tienoilla ja kuiva-ainesato 2500 kg ka/ha luokkaa. Vaihtelu oli suurta heikoimpien ja parhaimpien lohkojen välillä; n. 1000 – 5000 kg ka/ha. Apilapitoisten nurmien sulavuus oli keskimäärin 717 g/kg ka. Nurmiheinävaltaisten puolestaan keskimäärin 741 g/kg ka.

Toisen rehunteon kuiva-ainesato hehtaarilta asettui 3 500 kilon paikkeille. Lohkokohtainen vaihtelu oli edelleen suurta. Säilörehun D-arvo oli keskimäärin 657 g kg/ka. Rehun kuiva-aine oli 300–710 g kg/ka välillä (keskiarvo 466 g kg/ka), eli poikkeuksellisen korkea.

Kolmannen sadon korjuu tehtiin syyskuussa ja kuiva-ainesato oli n. 2500 kiloa hehtaarilta. D-arvot olivat 700 kieppeillä, kuiva-ainetta n. 300 g kg/ka. Kaikkiaan kuiva-ainesato oli keskimäärin 9700 kg ka/ha mitatuilta lohkoilta kahdelta tilalta laskettuna.

Korjuuaikaan vallinneet poutaiset ja tuuliset säät kuivattivat rehuja reippaasti. Voi sanoa, että siilolla kipatut kuormat suorastaan pölisivät. Mielenkiinnolla odotan, kun nämä erittäin kuivat rehut tulevat syöttöön; onko minkälaisia tuloksia käymislaaduissa ja tapahtuuko jälkilämpenemistä. Nyt niiton ja korjuun väli sai olla lyhyt, nurmi kuivui nopeasti.

Rehut ovat nyt tavallista kuivempia, joten rehumäärä voi olla silmämääräisesti pienempi kuin aiemmin mutta siitä kertyy kuiva-ainekiloja enemmän. Kannattaa ottaa runsaasti näytteitä, vaikka jo vähän ennakkoon varmistaakseen rehun riittävyyttä tulevalle sisäruokintakaudelle.

Havaintoja kasvustoista ennen kolmatta korjuuta

Kuva 2

Kuva: N1, korjattu heinäkuun alussa ensimmäisen kerran ja syyskuun loppupuolella toisen kerran. Rehuarvot olivat yllättävän hyvät. D 676, rv 117, kuitu 542, sulamaton kuitu 77 g/kg ka.

Kuva 3

Kuva: N1, korjattu kesäkuun alussa ensimmäisen kerran ja syyskuun alkupuolella toisen kerran. Tässä eivät rehuarvot olleet hyvät. D 631, rv 98, kuitu 569, sulamaton kuitu 121 g/kg ka.

Kolmannen korjuun alla kävimme Julianan kanssa katsomassa miltä kasvustot näyttävät. Vaihtelua oli melkoisesti nurmen pituudessa, tiheydessä ja laadussa. Selkeästi poutivat kohdat erottuivat lohkolta, pahimmissa paikoissa nurmi oli palanut ruskeaksi. Lohkon sisällä oli vaihtelua nurmen pituudessa 10 - 53 cm. Kasvitautien tai ravinnepuutosten merkkejä oli näkyvillä, mitkä näkyvät rehun laadussa. Samoin aukkopaikkoihin kasvaneet rikat olivat vallanneet elintilaa. Runsas juolavehnä näkyi ruskeana juurikasvuna.

Kuormanäytteitä ottaessa huomasi selkeästi eroa eri lohkojen kasvustoissa; oli hyvää lehtevää tai sitten ohutta nurmea, rikatkin erottuivat joukosta. Analyyseissä sitten lopullisesti näki eron.

Kuva 4

Kuva: Kumpaa nurmea lehmäsi söisi mieluimmin?

Kuva 5

Kuva: N1; Yllättävää oli, että vaikka 1. vuoden nurmien näytteissä oli paljon olkea mukana ensimmäisessä sadossa, se ei näy analyysituloksissa.

Vaikka nurmissa oli paljon eroja, tasaantuu erot siiloon tehdessä. Kun taas paalirehuja tehdään, ovat erot aika merkittäviä.

Nurmilohkoja kannattaa käydä havainnoimassa eri aikoina kasvukautta. Näiden havaintojen perusteella voi sitten tehdä tarvittavia korjaustoimenpiteitä, että mahdollistetaan runsas ja laadukas sato.

Blogin kirjoitti Marita Jääskeläinen, ProAgria Pohjois-Savo

Lisää kommentti