6
Kuva: Maarit Hyrkäs / Luke

Viime blogissa toivotimme lukijoille lämmintä ja sateista kesää. Sadetta emme juurikaan saaneet, mutta lämpöä siitäkin edestä. Lämpöä on ollut niinkin paljon, että mukavista töistä huolimatta työskentely on välillä ollut hieman tukalaa. Toimistotöihimme on viime blogissa mainittujen töiden lisäksi tullut uutena tuotantokustannuslaskelmien tekeminen sekä biodiversiteettitilanteen kartoittaminen EuroMaito-hankkeen pilottitiloille.

Kävimme juuri ennen toista rehuntekoa ottamassa kahdelta pilottitilalta reservikaliumnäytteitä nurmikasvustosta. Reservikaliumlohkosta osa oli lannoitettu kaliumsuolalla ja osa oli jätetty lannoittamatta. Näytteitä otettiin molemmilta alueilta, joiden perusteella katsotaan kaliumlannoituksen vaikutusta nurmen kasvuun. Tuloksista kerromme seuraavassa blogitekstissä.

Toiseen rehuntekoon osasimme valmistautua paremmin, kuin ensimmäiseen, minkä vuoksi toisen rehunteon raportointi sujui noin kolme kertaa nopeammin kuin ensimmäisen rehunteon raportointi. Itse rehukuormien punnitukset sujuivat tiloilla vaihtelevasti. Suurin haaste punnitusten kanssa oli tietyillä traktoreilla taka-akseli, jota vaaka ei aina saanut punnittua. Tästä huolimatta toisen rehunteon kuormat saatiin kunnialla punnittua. Satotasomittaukset on toteutettu tänä kesänä tiiviisti yhteistyössä eri maakuntien ProAgrian asiantuntijoiden kanssa. Siilojen tilavuudet ja rehun määrät on mitattu heti joka rehunteon jälkeen ja ne mitataan uudelleen noin puolentoista kuukauden jälkeen. Näin seuraamme rehumassan painumista siiloissa.

2.rehunteko3

Toisen rehunteon kuiva-ainesato hehtaarilta asettui 3 500 kilon paikkeille. Säilörehun D-arvo oli keskimäärin 657 g kg/ka. Rehun kuiva-aine oli 300-710 g kg/ka välillä (keskiarvo 466 g kg/ka), joka oli poikkeuksellisen korkea. Kuiva-aine sato on noussut ensimmäisestä rehunteosta reilulla tuhannella kuiva-aine kilolla per hehtaari. Rehun sulavuus jäi toisessa rehunteossa alhaisemmaksi, osittain tarkoituksen mukaisesti. Ensimmäisen rehunteon D-arvo oli 741 g kg/ka, jota voi sotkea toisen rehunteon sulavuudeltaan matalampaan rehuun aperuokinnassa. Samalla nurmelle annettiin enemmän aikaa kasvaa ja odotettiin kelien viilenemistä, mitä ei kuitenkaan tapahtunut. Suurin osa pilottitiloista pyrkii tekemään kolmannenkin säilörehusadon.

2.rehunteko2

Toisen sadon kuivuus toi ongelmia rehun tiivistämiseen siilolla.

Juliana Roivainen (Agrologiopiskelija, Savonia AMK)
Robert Harmoinen (Maataloustieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto)

 

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä