6
Kuva: Maarit Hyrkäs / Luke

Itä- ja Keski-Suomen maitoalan hankkeiden järjestämä Navettarastit-tapahtuma toteutettiin tänä keväänä jo toista kertaa. Tällä kertaa rastien teemana oli kustannusten hallinta, työhyvinvointi ja eläinten terveys investoivalla tilalla. Tapahtuma oli kaksipäiväinen. Ensimmäisenä päivänä oli mahdollisuus vierailla mielenkiintoisilla tiloilla, joissa suuria investointeja oli tehty hiljattain. Toinen päivä sisälsi seminaaritilaisuuden, johon oli kutsuttu kattava joukko alan asiantuntijoita kertomaan investointeihin liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista.

Tilakohteita Navettarasteilla oli tänä vuonna yhteensä kuusi – kaksi Pohjois-Savossa ja neljä Pohjois-Karjalassa. Itse ehdin käydä kolmella tilalla, molemmilla savolaisilla tiloilla ja yhdellä Pohjois-Karjalan puolella.

Ensimmäinen tilakohde oli Tmi Janne Tapani Kokkonen Siilinjärveltä, jossa ihasteltava oli 2017 valmistunut 4Dbarnin suunnittelema 272 paikkainen robottipihatto. Navettaan sisään astuessa ensimmäinen asia, joka kiinnitti huomion, oli väljä kestokuivitettu takakierto, jossa pidettiin vastapoikineita eläimiä. Kuivikkeena toimi olkisilppu, jonka alla oli hiekka. Navetta oli muutenkin hyvin väljä ja eläinliikenne mietitty tarkkaan. Muun muassa sorkkakylpyaltaita varten osaston päädyssä oli oma ”karsina”, jolloin sorkkakylvyt eivät häiritse lehmien robotilla käyntiä. Myös sorkkapenkille oli robottien välissä oma paikkansa, johon eläimet on helppo ohjata. Parret näyttivät mitoitukseltaan juuri sopivilta tälle karjalle ja niitä olikin metsästetty ulkomaita myöten. Parressa oli 7 cm paksu parsipeti, minkä lisäksi parressa oli etu- takaeste, jotka mahdollistavat kuivikkeen runsaamman käytön.

Kuva 1

Kuva 2

Kuva 1. Tmi Janne Tapani Kokkosen navetassa poikimakarsina ja vastapoikineiden takakierto oli olkikuivikkeella, jonka pohjana oli hiekka. Makuuparsissa oli hieman syvyyttä, jolloin kuiviketta voidaan käyttää runsaammin.

Toinen tilakohde, jolla vierailin, oli Maitomutka Oy Nilsiässä. Vuonna 2017 valmistunut 156 paikkainen robottipihatto oli monen tuottajan mielestä mielenkiintoinen kohde – muun muassa siksi, että tälle tilalle oli valittu se kolmannen värinen robotti. Tilan kokemukset syyskuusta asti käytössä olleesta GEA:n robotista ovat olleet toistaiseksi hyvät. Emäntä kehui etenkin maidon neljänneskohtaista erottelua, lypsinten käsin kiinnitysmahdollisuutta ja sopivuutta erimallisille utareille. Itsellä robottikopissa piipahtaessa pisti korvaan lypsyn hiljaisuus. Lehmillä oli kaulassaan kiihtyvyysanturi, jota käytetään kiiman seurannassa, mutta sen avulla mitataan myös lehmien syöntiaikaa; laitteisto antaa hälytyksen, jos lehmä ei ole käynyt syömässä. Syöntiajan seuranta tiloilla olisi hyödyllinen väline eläinten terveyden seurannassa, koska monet terveysongelmat näkyvät nopeasti lyhentyneenä syöntiaikana. Myös tilan vasikkala oli hyvin moderni. Esimerkiksi robotti pystyi erottelemaan vasikkamaidon suoraan vasikkalaan, piikaan tai sankoihin. Vasikkakarsinoissa oli irrotettavat väliseinät, jotka helpottavat eläinten ryhmittelyä.

Kuva 3

Kuva 2. Maitomutka Oy:n nykyaikaisissa vasikkatiloissa eläinten ryhmittely on tehty helpoksi karsinoiden irrotettavilla väliseinillä.

Viimeinen tila, jolla ehdin vierailla, oli Maatila Mustola Nurmeksessa. Tällä tilalla investointien osalta oltiin menty hieman eri suuntaan kuin monella muulla tilalla. Vuonna 2009 rakennetussa kahden robotin navetassa oli siirrytty takaisin asemalypsyyn viime kesänä. Syyt roboteista luopumiseen oli niiden korkeat huoltokustannukset ja hälytysten päivystäminen ympärivuorokauden. Isäntä koki, että työ oli muuttunut huolettomammaksi asemalypsyyn siirryttyä. Lisäksi robotilla arat lehmät eivät päässeet halutessaan lypsylle, koska ne syrjäytettiin aina jonon perälle. Asemalypsyyn siirryttäessä tilalle oli päätetty hankkia karuselliasema lypsytyön tehostamiseksi. Lypsy 140 lehmällä ja kahdella lypsäjällä vei aamuisin noin 1,5 tuntia ja iltaisin tunnin. Yksi kierros karusellissa kestää noin 15 minuuttia ja karuselli liikkuu hitaimman lehmän mukaan. Lypsyssä oli kaksi ryhmää: perus lypsyryhmä ja niin sanottu rempparyhmä. Rempparyhmän maito lypsettiin erikseen vasikoille ja siihen kuului erilleen lypsettävien lehmien lisäksi vastapoikineet ja lypsyyn opetettavat hiehot. Asemalta oli mahdollisuus erotella automaattisesti muun muassa siemennettävät lehmät. Tilalla oli muutenkin tietoisesti vähennetty automaatiota ja esimerkiksi ruokinnassa oli siirrytty mattoruokkijasta pienkuormaajaan. Isännän mielestä isossa karjassa ei ole varaa jatkuvaan pikkuvikojen korjaamiseen ja on parempi yksinkertaistaa toimintoja.

Kuva 4

Kuva 3. Maatila Mustolassa roboteista oltiin päätetty luopua ja tila oli investoinut karuselliasemaan.

Seminaaripäivässä esitettiin useita mielenkiintoisia näkökulmia maitotilan investointeihin. ProAgrian Perttu Kattainen esitti ProNavetta-hankkeen tuloksia. Hankkeessa investointia suunnitelleita tiloja oli lähes sata ja näistä 60 tilalle oli tehty varsinainen suunnittelukäynti ja kustannusarvio. Vaikka onnistuneissa investointihankkeissa oli keskimäärin maltilliset kustannusten ylitykset, niin sisältää investointi aina yllätyksiä ja haasteita. Yleisimpiä syitä kustannusten ylityksiin oli piirustusvirhe, rakennuspaikan muuttuminen, ympäristöluvan vaatimukset ja aikataulun venyminen. Esimerkiksi rakennuspaikan muuttuminen voi aiheuttaa yllättäviä lisäkustannuksia pohjatöiden ja tiestön rakentamisen takia. Myös tuotannon ylösajo investoinnin jälkeen voi olla haastavaa – taloudellisten haasteiden lisäksi eläinmäärän lisääminen ja olosuhteiden muuttuminen lisää myös tautipainetta ja muita eläinterveyden riskejä. Muun muassa sorkkaterveys on joillakin tiloilla kärsinyt laajennuksen yhteydessä.

Investointien tarkka suunnittelu on iso osa onnistumista. Kainuun ProAgrian Esa Heikkisen mielestä toiminnallinen suunnittelu on tuotantorakennuksen suunnittelun tärkein vaihe, jossa ratkaistaan toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus, sekä työntekijöiden ja eläinten hyvinvointi, vuosiksi eteenpäin. Toiminnallinen suunnittelu on logistiikan suunnittelua: miten esimerkiksi ruokinta, lypsy ja eläinten siirrot hoidetaan? Isoissa yksiköissä pienetkin epäkäytännöllisyydet kertautuvat. Rakentamisen säästöt, jotka lisäävät työkustannuksia, energian kulutusta ja heikentävät eläinten hyvinvointia, eivät ole pidemmällä aikavälillä säästöjä. Atrian Tuomas Herva keskittyi omassa esityksessään eläinterveyden haasteisiin. Myös hän totesi, että lehmäliikenteen ja hoitopaikkojen miettiminen etukäteen on tärkeää. Suunnitelmaa tehdessään on hyvä miettiä, miten saan minkä tahansa karjani eläimen hoidettavaksi viidessä minuutissa?

Navettarastit tarjosivat tänä vuonna jälleen mielenkiintoisen paketin tietoa ja käytännön kokemusta. Onnea matkaan kaikille investoiville ja sitä suunnitteleville tiloille! Vielä Esa Heikkisen sanoin: ”Jokainen pienikin investointi on päätös jatkamisesta.”

 

Blogin kirjoitti Luken tutkija Lilli Frondelius

Lisää kommentti