6
Kuva: Maarit Hyrkäs / Luke

Jesper Overgård Lehmann Århusin yliopistolta kertoi pidennetyn laktaation käytöstä ja mahdollisuuksista lypsykarjan hoidossa. Asiaa on tutkittu Tanskassa Reprolac-projektissa, jossa uutta menetelmää kokeiltiin karjoissa.

Esityksensä alussa Jesper esitteli Jersey lehmä Yrsan, joka on innoittanut häntä aiheen pariin. Yrsan omistaja hankki vuosittain uuden sonnivasikan, joka imi Yrsan maitoa vapaasti. Lehmä tuotti maitoa 22 vuotta ilman poikimista eli kyseessä oli todellakin pidennetty lypsykausi. Jesper palautti mieleen myös 130 vuoden takaisia amerikkalaisia tilastoja, joissa selvitettiin lehmien kykyä lypsää. Maitomäärät pysyivät melko tasaisena 300 päivän jälkeen poikimisesta ja osa lehmistä saavutti jopa 600 – 700 päivän laktaatioita. Aiheena pidennetty laktaatio ei täten ole uusi tai ihmeellinen, mutta vähän hyödynnetty nykypäivän karjataloudessa.

Tanskalaisissa tutkimuksissa pidennetty laktaatio tarkoittaa nimenomaan suunnitelmallista lypsykauden pidentämistä tietyillä yksilöillä. Valinta on tehty jo siemennysajankohtaa valitessa. Kyseessä ei siis ole tiinehdyttämisen epäonnistuminen, vaan suunnitelmallinen toimenpide. Oheisessa kuvassa on vertailtu tyypillistä laktaatiota ja pidennettyä laktaatiota. Tyypillisesti poikimaväli on 12 kuukautta, josta umpikausi vie kaksi kuukautta. Pidennetyn laktaation esimerkissä poikimaväliksi on valittu 18 kuukautta eli kolmen vuoden aikaikkunassa lehmä saa vain kaksi vasikkaa. Yksi umpikausi on kolmen vuoden aikana saatu muutettua tuottavaksi ajaksi.

Kuva 1

Laktaatiokauden pidentämisen vaikutusta lähdettiin pohtimaan, koska jalostuksen seurauksena lehmien maitomäärä on kasvanut koko laktaation ajalla. Umpeenpanovaiheessa osalla lehmistä on edelleen korkea maitotuotos, joten umpeenpano on fysiologisesti rankka kokemus lehmälle eikä umpikausi välttämättä riitä toipumiseen. Toinen syy on lehmien hedelmällisyyden lasku, joka on seurausta kovan maidontuotannon aiheuttamasta energiavajeesta poikimisen jälkeen. Tavoitteena on siementää pidennettyyn laktaatioon valitut lehmät vasta, kun energiavaje on korjaantunut.

Mikäli karjassa sovelletaan pidennettyä laktaatiota, tuloksena on vähemmän vasikoita ja hiehoja vuositasolla. Lisäksi ummessaolevien lehmien määrä vuoden sisällä vähenee. Tällä voi olla myös vaikutuksia lehmien sairastavuuteen, koska kaksi kolmasosaa sairauksista liittyvät poikimisen jälkeiseen aikaan.

Toimiiko pidennetty laktaatio käytännössä?

Lehmien aktiivisuus laskee lypsykauden loppua kohden, mutta kiiman aiheuttama aktiivisuus pysyy samana huolimatta lypsykauden vaiheesta. Aktivisuusmittarit antavat luotettavia tuloksia, vaikka lehmää tarkasteltaisiin myöhemmässä vaiheessa lypsykautta.

Maidon laadun heikkenemisestä lypsykauden loppuvaiheessa on ollut puhetta. Århusin ryhmä tutki maidon laatua myöhemmässä vaiheessa laktaatiota, eikä maidon laadussa tai juustoutumisominaisuuksissa havaittu muutoksia tutkimustilalla tai tavallisissa karjoissa.

Pitkään lypsävät lehmät saattavat lihoa loppulypsykaudella. Tämä riski on huomioitava karjan hoidossa.

Tanskalaisilla tiloilla tehdyssä tutkimuksessa oli mukana neljä erilaista tilaa (karjakoko 93 – 157 lehmää), mutta kaikilla oli vain yksi ape käytössä lypsävillä lehmillä. Tiloilla oli normaalisti 13-15 kuukauden poikimaväli, jota venytettiin valittujen yksilöiden osalta 16-18 kuukauteen. Tilat valitsivat lehmistään 46-97% pidennetyn laktaation ryhmään. Tilallisten mielestä kaikkien lehmien tulisi pystyä pidennettyyn laktaatioon, jollei jokin erityispiirre sitä estä. Tärkeimmät esteet valinnalle olivat maidontuotanto aiemmissa laktaatioissa, kuntoluokka ja terveys.

Kuva 2

Vanhemmilla lehmillä (kolmannen tai useamman kerran poikineita) maitotuotokset (kg EKM /ruokintapäivä) olivat samankaltaisia poikimavälistä huolimatta. Umpeenpanovaiheessa maidontuotanto oli selkeästi alhaisempi 17-19 kk poikimavälillä. Tämä oli toivottu tulos, koska tavoitteena oli umpeuttaa vasta kun maitotuotos on alhainen. Vaikka loppuvaiheessa maitoa tulikin vähemmän, silti maitomäärät pysyivät samana lypsykauden ruokintapäivittäin tarkasteltuna.

Tutkimuksessa todettiin, että pidennetyn ensimmäisen lypsykauden vaikutus seuraavan lypsykauden tuotokseen oli positiivinen. Tätä tulosta selittää eläimen saama lisäaika kasvaa ensimmäisen laktaatiokauden aikana. Kasvu vie paljon energiaa, joten toisen lypsykauden alussa vanhempien lehmien ei tarvinnut enää käyttää energiaa kasvamiseen vaan kaikki oli käytettävissä maidontuotantoon.

 

Miten voidaan valita lehmät pidennettyyn laktaatioon?

Eräänä tutkimuksen tavoitteena oli löytää menetelmä pidennettyyn laktaation sopivien eläinten valintaan karjassa. Poikimisen jälkeen on aikaa pohtia, että onko kyseinen lehmä sopiva pidennettyyn laktaatioon. Tutkijoilla oli käytettävissä tietoa aiemman laktaation terveystiedoista, kuntoluokista ja hyvinvoinnin tunnusluvuista, mutta mikään näistä ei ennustanut laktaatiokäyrän muotoa loppulypsykaudella. Parhaiten tulevaa maitotuotosta voitiin ennustaa edellisen lypsykauden sekä alkaneen lypsykauden tietojen perusteella. Päätöksen teon hetkellä on kuitenkin käytettävissä muita havaintoja eläimestä, kuten kuntoluokka ja terveys.

Kuva 3

Mahdollisuudet ja haasteet käytännössä           

Karjanomistajan tulee pohtia tarkoin oman karjan tilannetta pidennetyn laktaation kokeilemisessa.

  • Työkustannuksia on mahdollista säästää siemennyksestä, eläinlääkärin kuluista sekä työvoimasta, mutta nämä on osattava tunnistaa omassa karjassa. Säästyneet resurssit on kohdennettava oikein esimerkiksi lisäämällä lehmämäärää tai viljelemällä erikoiskasveja.
  • Lehmien kestävyyden tunteminen on hyvin tärkeää, jotta osataan valita sopivat eläimet pidennettyyn laktaatioon.
  • Loppulypsykauden rehun energiapitoisuuteen on syytä kiinnittää huomiota lihomisen välttämiseksi. Olisiko mahdollista pitää pidennettyyn laktaatioon valittu ryhmä omassa tilassaan ja ruokkia niitä eri tavalla kuin muita.
  • Ovatko navetan tilat riittävät ja turvalliset lehmille, koska kiimaisia lehmiä tulee olemaan navetassa totuttua enemmän.

Mikäli pidennetyn laktaation kokeileminen omalla tilalla kiinnostaa, niin kokeilu on helppo aloittaa valitsemalla aluksi 10 korkeatuottoista ensikkoa. Ryhmästä voi muutama eläin osoittautua soveltumattomaksi pidennettyyn laktaatioon. Erityisen tärkeää on seurata tarkoin näiden eläinten menestymistä karjassa tulevien päätösten pohjaksi.  

Lisää aiheesta voi kuunnella linkistä

Blogin kirjoitti Heli Wahlroos Savonialta

Kommentit   
+1 #1 Riitta Lehtinen 30.05.2018 07:17
Hyvää pohdiskelua. Tällaiset miten voikaan tehdä toisin jutut ovat hyviä. Rohkaisevat ihmisiä toivottavasti ajattelemaan omilla aivoilla. Ja taas yksi osoitus siitä, että ei ole olemassa vain yhtä totuutta tässä lypsykauden pituus asiassakaan.
Lainaa
Lisää kommentti