6
Kuva: Maarit Hyrkäs / Luke

Tiivistelmä EuroDairy-hankkeen webinaarista 2.1.2017

EuroDairy-verkostossa pidetty sorkkaterveyttä käsittelevä webinaari oli hyvin suosittu. Kuulolla oli noin 200 maidontuottajaa. Alustuksen aiheesta piti Nottighamin yliopiston nautojen terveyden ja tuotannon professori Jon Huxley. Hän on erikoistunut nautojen ontumiseen sekä kuinka tuotanto ja tuotantoympäristö vaikuttavat nautojen terveyteen.

Huxley korosti sorkan anatomian tuntemuksen merkitystä sorkkaterveyden edistämisessä (KUVA 1). Sorkan ulospäin näkyvä osa koostuu kahdesta pääosasta eli sorkan seinämästä (wall) ja sorkan pohjasta eli anturasta (sole). Sorkan seinämä kasvaa ruununrajasta kärkeen päin ja sorkan pohja martosorkasta alaspäin noin 5-6 millimetriä kuukaudessa. Sorkan seinämä ja pohja liittyvät toisiinsa valkoviivan kohdalla.    

Sorkan sisällä on martosorkka, joka on kiinnittynyt vahvoilla sidekudoksilla (collagen attachments) sorkan seinämään. Sorkkaluun alla on noin 5-7 mm paksuinen tyynymäinen rasvapatja (digital cushion), joka toimii sorkan iskunvaimentimena. Rasvapatjan alla on hyvin ohut kerros, jonka soluista sorkan pohja kasvaa.

KUVA 1

KUVA 1. Sorkan anatomiaa. Poikkileikkauskohta on esitetty kuvissa punaisella katkoviivalla.

Yleisesti uskotaan, että ruokinnalla on vaikutusta sorkkaterveyteen. Nottinghamin tutkimusryhmä on yrittänyt toistuvasti löytää yhteyden hapanpötsin ja sorkkasairauksien välillä, mutta selkeää syy-seuraussuhdetta ei ole löytynyt. Sairaudet ovat korreloituneita, mutta ei voida sanoa yksiselitteisesti että hapanpötsi olisi sorkkaongelmien syy. Sen sijaan sorkan sarveisaineen vammat ovat Huxleyn mukaan pääasiassa seurausta liiasta paineesta. Naudan seistessä rasvapatja joutuu kannattelemaan koko naudan painon. Lisäksi sorkan alla on yleensä betonia eli kova pohja. Sorkan pohjaan kohdistuva paine ja sorkan kasvu aiheuttavat aluksi vertymiä ja pahimmillaan sorkan pohja puhkeaa ja syntyy anturahaavauma.

Huxleyn mukaan on tärkeä pohtia mitkä tekijät aiheuttavat ylimääräistä painetta sorkan pohjaan. Hän listaa kolme päätekijää:

  • Ympäristötekijät (mm. kova alusta, lehmien pitkät ajat seisaallaan mm. lypsyllä, syödessä, odotellessa, seurustellessa)
  • Poikimisen vaikutus sorkan rakenteeseen (sidekudoksia hajoaa poikimisen yhteydessä, mikä näkyy myös sorkassa erityisesti martosorkan kiinnityksissä sorkan ulkoseinämään)
  • Muutokset sorkan rakenteessa (sorkan pohjassa kolme rasvapatjaa, joiden tehtävä on vähentää painetta sorkassa, kuva 2)

KUVA 2

KUVA 2. Sorkan pohjassa olevat rasvapatjat.

Sorkan rasvapatjoja on viime aikoina tutkittu paljon. Tutkijat ovat pohtineet, että tuleeko ontuvista lehmistä laihoja vai laihoista lehmistä ontuvia. Kyseessä on kuitenkin noidankehä. Lehmän laihtumisen on havaittu vaikuttavan sorkan pohjan rasvatyynyjen paksuuteen. Rasvapatjan ohentuminen voi johtaa lisääntyneeseen paineeseen sorkassa ja sitä myötä ontumiseen. Ontuminen puolestaan voi johtaa vähentyneeseen syöntiin, mikä näkyy eläimen kuntoluokassa. Selkärasvan oheneminen 10 millimetriä eli noin yhden kuntoluokan muutos aiheuttaa rasvapatjan ohentumisen noin 0,1 millimetrin verran. Laihtuvat, heikosti syövät ja sorkkaongelmaiset lehmät eivät pääse maidontuotantopotentiaalinsa tasolle.

Sorkan pohjan vauriot näkyvät rasvapatjan paksunemisena sekä sorkkaluun lisäkasvuna (KUVA 3). Mikäli eläimellä ei ole ollut ontumishistoriaa, myöskään lisäkasvua sorkkaluussa ei ole havaittu. Sorkan pohjan aikaisemmat vauriot aiheuttavat itseään ruokkivan sairauskierteen, sillä paksuunut rasvapatja ja sorkkaluun lisäkasvu lisäävät painetta sorkan pehmeissä kudoksissa. Lisääntynyt paine näkyy alati pahenevina vaurioina. Kyseessä on siis krooninen sairaus, jonka hoitaminen on hankalaa ja josta toipuminen on epätodennäköistä. Vaikka navetassa tehtäisiin hyvin suunniteltu sorkkaterveysohjelma, pahassa kierteessä olevat lehmät eivät hyödy tästä laisinkaan. Ainoat hyötyjät ovat ensikoita, joilla on vain lieviä vauritoita tai ei vielä lainkaan vaurioita sorkissaan.

 

KUVA 3

KUVA 3: Vasemmalla normaali sorkkaluu. Oikealla lisäkasvua sorkkaluussa.

Eläimen ontumiseen pitää reagoida nopeasti ja pyrkiä hoitamaan sorkka heti kuntoon, jottei eläin joudu sairauskierteeseen. Ontuvat jo kroonisesti sorkkasairaat eläimet on parasta poistaa karjasta. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota ensikoiden ontumiseen. Ne ovat karjassa alempiarvoisia eläimiä, jotka joutuvat seisomaan ja odottelemaan vanhempia lehmiä enemmän. Lisäksi navettaympäristö on ensikoille uusi ja sorkan rasvatyynyt yhä kehittyviä, joka tekee niistä herkkiä eläimiä.

Huxleyn lista sorkkaterveyden edistämiseksi

  • Tarjoa sorkille paineeton ympäristö.
  • Hoida ongelmat ajoissa ja tehokkailla menetelmillä.
  • Sorkkasairauksissa on usein osallisena tulehdus, joka pitää hoitaa tehokkaasti.
  • Älä päästä elämiä laihtumaan korkean tuotoksen vaiheessa.
  • Poikimisen vaikutus sorkkiin on merkittävä.

Blogin kirjoitti Heli Wahlroos Savonialta

Linkki webinaariin: https://youtu.be/hFlQ5Z0mJwA

Vinkki:

Pohjoismainen sorkka-atlas kertoo sorkkasairauksista kuvin. Voit tutustua Sorkka-atlakseen täältä

https://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/terveydenhuolto/sorkkaohjeet/SF%20Claw%20Atlas%202013-09-02%20webb.pdf

 

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä