6
Kuva: Maarit Hyrkäs / Luke

Loka-marraskuun vaihteessa International Dairy Federation järjesti Belfastissa World Dairy Summit tilaisuuden, johon oli matkannut osallistujia ympäri maailmaa. Aiheet tässä isossa maidontuotannon konferenssissa vaihtelivat aina alkutuotannosta maidon prosessoinnin kautta markkinointiin ja politiikkaan. Eläinten hyvinvointi ja siitä huolehtiminen nousi useassa puheenvuorossa esiin.

 

Ensimmäisen päivän teemana oli ”Making a Difference with Dairy”. Paikalle oli kutsuttu puhumaan vaikuttajia niin politiikan kuin teollisuudenkin saralta. Etenkin politiikan puheenvuoroissa (mm. Iso-Britannian ympäristö- ja maatalousasioiden valtiosihteeri Michael Gove ja EU komissaari Phil Hogan) korostettiin meidän vastuuta eläinten hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja parantamisesta maidontuotannossa.

 

Markkinointiluennoilla huolta aiheutti etenkin kasvava ”anti-dairy” kuluttajien määrä. Anti-dairy-väestöön kuuluu muun muassa ryhmät, jotka eivät käytä maitotuotteita terveyssyistä tai eläinten hyvinvoinnin tilan takia. Markkinatalouden maailmassa esityksistä jäi harmittavan paljon sellainen olo, että enemmän halutaan asioiden näyttävän ulospäin hyvältä kuin käytännössä tehdä tämän hetkiselle eläinten hyvinvoinnin tasolle jotain.

 

Tässä mielessä tohtori Jennifer Walkerin esitys oli varsin virkistävä, etenkin kun hän toimii eläinlääkärinä Dean Foodsilla, joka on yksi Yhdysvaltojen suurimpia meijeritoimijoita. Hänen mukaansa yleinen vastaus hyvinvointikysymyksiin – hyvä tuotanto on merkki hyvästä hyvinvoinnista – on aikansa elänyt. Lypsylehmät on jalostettu niin pitkälle, että niiden maitotuotos pysyy korkeana, vaikka niiden terveys ja hyvinvointi olisi heikentynyt. Yhtenä esimerkkinä tohtori Walker nosti esiin tämän hetkisen ontumisen esiintyvyyden, joka Yhdysvalloissa on keskimäärin noin 20%. Hän esitti kysymyksen, voimmeko me todella näillä lukemilla rehellisesti sanoa, että meidän lypsylehmät voivat hyvin?

 

Miten eläinten hyvinvointia voidaan sitten todentaa? Walkerin mielestä monien eläintuotteiden hyvinvointimerkintöjen taustalla olevat hyvinvoinnin määritelmät ovat niin epämääräisiä, että kuluttaja ei lopulta tiedä, mihin todellisuudessa rahansa laittaa.

 

Hyvinvoinnin arviointeja käytetään tilatasolla myös muuhun tarkoitukseen kuin sertifionteja varten, esimerkiksi neuvonnan työkaluina. Yhteistyössä EuroDairy -hankkeen kanssa konferenssiin oli järjestetty kokonainen sessio tilatason hyvinvoinnin arvioinneista, jonka aikana tutustuttiin kolmeen eri järjestelmään.

 

 Kuva Lillin Belfast blogiin

World Dairy Summit tapahtumaan kuului myös vierailu paikalliseen Agri-Food and Biosciences Instituuttiin, jossa tehdään mielenkiintoista tutkimusta muun muassa lypsylehmien ruokinnasta ja hyvinvoinnista.

 

Ruotsalaisen Växan Fråga Kon – Kysy lehmältä – arviointijärjestelmä on ensisijaisesti neuvontatarkoituksiin. Arvioinnissa katsotaan osittain samoja asioita (esimerkiksi ihovaurioita, makuukäyttäytymistä ja lehmien likaisuutta) kuin Welfare Quality (WQ) -arviossa. Otoskoko on aina 35 eläintä ja arvio tehdään erikseen lypsylehmille ja nuorkarjalle ja suosituksena on suorittaa arviointi 1 – 2 vuoden välein. Mukana oli myös tilallinen kertomassa omista kokemuksistaan järjestelmästä; Kjell Sandhal oli hyvinvoinnin arvioinnin ansiosta herännyt omalla tilallaan ontumisten ja ihovaurioiden huonoon tilanteeseen ja muun muassa sorkkahoito- ja kuivituskäytäntöjä muuttamalla tilanne oli parantunut huomattavasti. Tilalla oli siirrytty kutterikuivituksesta lietteestä separoidun kuivajakeen käyttöön.

 

Myös hollantilaiseen ”lehmäkompassiin” sisältyvä Welfare Monitor perustuu WQ-protokollaan, mutta arviointia on pyritty keventämään. Hollantilaisella esimerkkitilalla oli kiinnitetty huomiota etenkin lehmien veden saantiin ja makuumukavuuteen, joiden eteen tilalla oli alettu tehdä töitä hyvinvoinnin arvioinnin jälkeen. Myös parannukset poikimatiloissa ja vasikoiden juotossa olivat johtaneet lehmien poistojen määrän ja vasikkakuolleiduusen vähenemiseen. Vaikka Cow Compass on tarkoitettu pääasiassa neuvontaan, niin sen tuloksia hyödynnetään myös viestinnässä sidosryhmille.

 

Kolmantena hyvinvoinnin arviointijärjestelmänä esiteltiin brittiläinen Red Tractor sertifiontijärjestelmä, joka kattaa 95 % Iso-Britannian maidontuotannosta. Hyvinvoinnin arviointi on vain yksi osa-alue Red Tractor järjestelmää ja puutteet hyvinvoinnissa eivät välttämättä suoraan vaikuta sertifiointiin, vaan niihin pyritään puuttumaan neuvonnalla. Arviointi tehdään tiloille 18 kuukauden välein ja otoskoko on tilakoosta riippumatta kymmenen lehmää. Sitä lienee syytä pohtia, kuinka paljon tilan eläinten hyvinvoinnista kymmenen lehmän arviointi kertoo, jos karjakoko on monia satoja eläimiä. Itselläni ainakin jäi sellainen olo, että saadaanko tällaisella järjestelmällä käytännössä parannettua eläinten hyvinvoinnin tilaa.

 

Palaan vielä tohtori Jennifer Walkerin puheenvuoroon, jonka lopussa todettiin, että lopulta eläinten hyvinvoinnissa ei ole kysymys siitä, mitä kuluttaja tuntee ja haluaa tai siitä, mitä tuottaja tuntee ja haluaa, vaan siitä mitä eläinyksilöt tuntevat. Tämä meidän jokaisen olisi hyvä muistaa joka päiväsessä työssämme.

 

Teksti ja kuva Lilli Frondelius Luke Maaningalta

Lisää kommentti