6
Kuva: Maarit Hyrkäs / Luke

Maidon-, nurmen- ja naudanlihantuotannon kehittämishanke MaiNuLi toimii ProAgria Kainuun alueella. Hankkeen tavoitteena on tehostaa alueen tilojen tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Hankkeenvetäjänä toimii Inkeri Taurula ProAgria Kainuusta.

Hanke toteutetaan asiantuntijoiden ohjaamina pienryhminä, joiden ytimenä ovat yrittäjien keskinäinen kokemustenvaihto ja yhteisöllinen ongelmanratkaisu tuotantoa koskeviin haasteisiin. Kainuulainen maidontuottaja Ossi Heikkinen kertoo saaneensa pienryhmästä sen, mitä lähti hakemaan: ”Halusin vinkkejä ja neuvoja oman osaamisen kehittämiseksi. Itse pitää osallistua aktiivisesti keskusteluihin, niin hommasta saa eniten irti.”

Ensimmäiset pienryhmät koottiin vuonna 2016. Syksyllä 2017 käynnistyy jälleen uusia ryhmiä. Pienryhmät kestävät pääsääntöisesti vuoden kerrallaan. Toimintaan osallistuneet tilat ovat pääasiassa kehittämishenkisiä yrittäjiä. Mukana on sekä vasta-alkaneita sekä pitkän linjan konkareita.

Pienryhmät kootaan tuotantosuunnittain. Vuonna 2016-2017 kokoontuneiden maidontuotannon pienryhmien jokaisella tapaamisella käsiteltiin eri aihetta, kuten tuotannon tunnuslukuja, säilörehun laatua ruokinnassa, vasikoita ja hiehoja, utareterveyttä ja hedelmällisyyttä sekä sorkkaterveyttä ja ketoosia. Talousnäkökulma on sidottu kaikkiin pienryhmien aiheisiin.

Laskurien käyttö herättelee pohtimaan tuotannon tehokkuutta. MaiNuLi-hankkeen maitopienryhmissä hahmoteltiin laskureiden valossa esimerkiksi hiehon keskipoikimaiän vaikutuksia tilan talouteen. Jos hiehot poikivat tilan tavoitteeseen nähden pari kuukautta liian myöhään, on ylimääräinen kustannus jopa 700 €/ensikko.

Maitoryhmissä seurattiin myös maitotuotto-rehukustannusta (€/lehmä/päivä). Ryhmäläiset lähettivät oman tilansa tiedot ryhmänohjaajalle etukäteen ja tuloksia pohdittiin yhdessä ryhmän tapaamisella. Maitotuotto-rehukustannus -laskelmalla haluttiin vahvistaa säännöllistä katelaskelmien tekemistä. Maitotuotosta ei kannata nostaa hinnalla millä hyvänsä, vaan huomio pitäisi kiinnittää katteeseen.

MaiNuLi-hankkeen maitoryhmien seuranta-aika oli puolivuotta, mutta joillain tiloilla katteet paranivat pienryhmän aikana parhaimmillaan euron/lehmä/päivä. Keskimääräiset katteet pysyivät kuitenkin lähes samana koko ryhmän ajan, johtuen lyhyen seuranta-ajan lisäksi säilörehujen vaihteluista ja maidon hinnan muutoksista. Laskelmien hyödyllisyydestä oltiin yksimielisiä ja moni tila jatkoi seurantaa ryhmän jälkeenkin.

Keskustelun ja laskelmien lisäksi ryhmissä on käytetty toiminnallisia tehtäviä, kuten kuvasimulaatiota, jossa yrittäjät valitsevat lehdistä leikattuja kuvia ja kertovan niiden avulla pienryhmätoimintaan ja tilansa kehittämiseen liittyvistä odotuksista ja ajatuksista. Suosituimpia pienryhmätapaamisia ovat olleet kokoontumiset ryhmäläisten kotitiloilla (kuva 1). Vieraillessa saa mahdollisuuden tarkastella tilojen välisiä eroavaisuuksia ja pohtia asiantuntijoiden avulla niiden vaikutuksia. ”Joillain voivat asiat, esimerkiksi sorkkaterveys, olla hyvällä tolalla, jollain toisella huonolla. Kun pienryhmässä on erilaisia tiloja, ovat neuvotkin hyvin monipuolisia”, summaa suomussalmelainen maidontuottaja Laura Mulari.

LEAN-pienryhmässä on tutustuttu erityisesti valkotaulun käyttöön johtamisen apuvälineenä sekä arvovirtakuvausten tekemiseen. Menetelminä on käytetty kirjallisia ja suullisia ryhmätöitä, draamaharjoituksia sekä simulointia aidossa toimintaympäristössä. ”LEAN haastaa rutinoituneet kokemusperäiseen oppimiseen tottuneet maanviljelijät, mikä ilmenee sekä innostuneisuutena että kriittisyytenä. Uuden oppiminen on paljon hitaampaa ja monimutkaisempaa kuin uskoisikaan. Siksi on tärkeää saada yrittäjät ajattelemaan ja tekemään itse”, painottaa valmentavaan koulutustyyliin luottava Inkeri Taurula.

Pienryhmissä on hyvä yhteishenki. Tiimiytyminen vie aikansa ja oman tilan asioista puhuminen vaatii sekä luottamusta että rohkeutta. Tilat ovat uskaltautuneet jakamaan talouden tunnuslukuja ja tuotantonsa heikkoja kohtia. Avointa mieltä ja heittäytymistä on nähty draamaharjoituksissa, joissa harjoitellaan aitoja johtamistilanteita. Persoonallisuuseroista huolimatta maitopienryhmäläisten kesken on syntynyt yhteenkuuluvuuden tunne. Tapaamiskertojen välillä tiedotus ja kuulumisten vaihtaminen hoituu yhteisessä WhatsApp-ryhmässä. Matalan kynnykset yhteydenpitosovelluksella pyritään lisäämään tilojen välistä vuorovaikutusta. Valitettavasti kaikilla maitopienryhmäläisillä ei ole ollut älypuhelinta käytettävissä.

kainuu

Kuva 1. Pirkka Tolonen Suomussalmelta esittelee pienryhmätapaamisessa Tolonen Mikko, Sirpa ja Pirkka MTY:n navettaratkaisuja (Kuva: Inkeri Taurula) 

Pienryhmien anti on tietojen ja taitojen lisäksi sosiaalista. Yksin yrittävät tilalliset pitävät pienryhmäkokoontumisia odotettuina irtiottoina päivittäisistä rutiineista. ”Yrittäjäkollegoiden kanssa ei ole koskaan tylsää, sillä porukka on saman henkistä ja käsiteltävät asiat koskettavat itseä”, kertoo naudanlihantuottaja Antti Pikkarainen. Oman alan yrittäjien kanssa on paitsi turvallista myös kiinnostavaa keskustella niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin.

MaiNuLi-hankkeen maitopienryhmiin osallistuneet tilat ovat vieneet käytäntöön oppimiaan uusia toimintatapoja. Suunnitelmallisuus on lisääntynyt muun muassa lehmien umpeenpanossa. Vasikoiden juoman lämpötilojen säännöllinen seuraaminen vähentää terveysongelmia ja mahdollistaa suuremmat kokonaisjuomamäärät. Kasvavaa vasikkaa kannattaakin juottaa reilusti. Maidon laadun seurantaa on tarkennettu. Ternimaidon vasta-aineita on alettu mitata jokaiselta poikivalta. Samoin aiempaa useampi ottaa maidon laatunäytteet jokaisesta tankillisesta.  Pienikin muutos työtavoissa voi olla merkittävä seikka tasalaatuisen tuotannon turvaamiseksi.

Jatkossa MaiNuLi-hankkeessa siirrytään yleistason pienryhmistä rajatumpiin teemoihin. Esimerkiksi syksyllä 2017 yleisen maitoryhmän sijaan tarjolla on karjan kestävyyden pienryhmä. ”Hanke pyrkii vastaamaan viljelijät toiveisiin koskien pienryhmien haastavuutta ja tiedollista syvyyttä”, kertoo Taurula.  Tapaamiset pyritään järjestämään aiempaa useammin ryhmäläisten kotitiloilla, mikä tukee tilojen välistä vertailua ja kokemusten vaihtoa. Uutena elementtinä hankkeeseen tuodaan tutustumisretket maakunnan ulkopuolisiin kohteisiin.

Kainuussa pilotoidaan pienryhmätoimintaa myös palvelumaksullisena tuotteena. Ensimmäinen hanketoiminnan ulkopuolinen nurmipienryhmä käynnistyy alkuvuodesta 2018. Nurmentuotanto onkin ollut yksi MaiNuLi-hankkeen pienryhmien suosituimpia aiheita.

MaiNuLi-hankkeen sivut löytyvät osoitteesta: https://kainuu.proagria.fi/hankkeet/mainuli

Kirjoittajat: Inkeri Taurula ja Minna Tanner ProAgria Kainuusta sekä Leena Savonialta

Lisää kommentti