6
Kuva: Maarit Hyrkäs / Luke

Vasikoiden kasvatus on yksi maitotilan haasteellisimmista tehtävistä, sillä maitojuotolla olevat vasikat sairastuvat helposti. Brittiläisen Kolumbian yliopistossa (UBC) Kanadassa on tutkittu vasikoiden kasvatusta ja keinoja parantaa vasikoiden terveyttä, kasvua ja hyvinvointia. Professori Nina von Keyserlingk piti erittäin hyvän esityksen vasikoiden olosuhteista ja niiden vaikutuksesta EuroDairyn webinaarisarjassa.

Nina korosti vasikoiden luontaisen käyttäytymisen huomioimista hoidon suunnittelussa. Vasikalla on suuri imemisen tarve, jota tulee tukea juottamalla runsaasti maitoa tutista. Sangosta juotettaessa vasikat imevät juoman nopeasti ja kuluttavat paljon aikaa imeskelemällä toisiaan tai rakenteita, jolloin sairastumisen riskit kasvavat. Tutkimuksissa sangosta juotetut vasikat käyttivät keskimäärin 44 sekuntia juomiseen ja 6 minuuttia sangon imemiseen. Vapaalla tuttijuotolla olleet vasikat käyttivät päivässä keskimäärin 47 minuuttia juomiseen ja jakoivat tämän 6-10 ateriaan. Tuttijuotto lisäsi myös ruoansulatuksen kehittymisen kannalta hyvien hormonien pitoisuutta. Jokaisella vasikalla olisi hyvä olla oma tutti, jotta odottelevat vasikat eivät alkaisi imeä toisiaan. Nina totesi, että tuttien hyödyt ovat suuremmat, kuin niiden päivittäisen puhdistamisen aiheuttama lisätyö sankoihin verrattuna.

Hoitajan näkökulmasta on toivottavaa päästä nopeasti maitojuotosta kiinteään rehuun. Kokeiden perusteella voidaan suositella runsasta maitojuottoa ensimmäisen neljän viikon ajan, jonka jälkeen maitomäärää voidaan asteittain vähentää. Mikäli vasikka saa alussa maitoa 20 % elopainostaan, niin vasikka kasvaa ja kehittyy nopeammin sekä alkaa aiemmin syömään muuta rehua verrattuna vasikkoihin, jotka saivat maitoa 10 % elopainosta. UBC:n kokeissa vasikoille tarjottiin vain pastöroitua täysmaitoa tutista, mutta myös kiinteää rehua sekä vettä oli tarjolla alusta saakka. Vasikoille annettiin ensimmäiset neljä viikkoa 10–12 litraa maitoa päivässä. Kuukauden iästä alkaen ryhmien välillä näkyi selkeä ero vasikkarehun syönnissä ja kasvussa jo parin viikon iästä alkaen. Jos vasikka ei saa riittävästi maitoa, maha täytetään säilörehulla ja seurauksena on pallomahainen vasikka. Mikäli vasikka juo paljon maitoa uloste on löysempää. Erityisesti elinpäivinä 8-13, jolloin vasikan oma immuniteettijärjestelmä käynnistyy, uloste voi olla hyvinkin löysää. Mikäli tilanne huolestuttaa, kannattaa konsultoida eläinlääkäriä, että onko kyseessä siirtymävaiheen muutokset vai bakteeritulehdus.

eurom bw

 

eurom starter intake

Managementin näkökulmasta vasikoiden maitojuotosta halutaan päästä eroon nopeasti. Ensimmäiset neljä viikkoa vasikka tarvitsee kuitenkin maitoa paljon. Vasikat voivat tuolloin jo leikkiä väkirehulla, mutta sillä ei ole juurikaan ravitsemuksellista merkitystä. Runsaalla maitojuotolla vasikka kasvaa sekä kehittyy nopeammin ja alkaa aiemmin syödä väkirehua. Tällä on havaittu myös lopulta positiivinen yhteys aikuiseksi kasvaneen lehmän maitotuotokseen.

Ninan puheen toinen osio käsitteli vasikoiden ryhmäkasvatusta. Hän totesi, että yksilökarsinat eivät ole kuluttajien silmissä mukavaa katseltavaa. Onnellisten vasikoiden halutaan nähdä kirmailevan yhdessä. Ryhmäkasvatus ei onnistu, mikäli vasikat ovat nälkäisiä ja imevät toisiaan. Onnistumisen edellytyksenä on siis riittävä maidon saanti ja imemistarpeen tyydytys tutin avulla. UBC:ssa on löydetty merkittäviä hyötyjä kasvatettaessa pikkuvasikoita parikarsinoissa yksilökarsinoiden sijaan. Parikarsinan voisi käytännössä toteuttaa esimerkiksi yhdistämällä kaksi yksilökarsinaa. Vasikan kannalta parasta olisi päästä noin viikon ikäisenä parikarsinaan, mutta myöhemmälläkin iällä toteutettuna siitä on etua. Parikarsinoiden vasikat oppivat nopeammin käyttämään ruokintalaitteita ja syömään kiinteää rehua sekä kasvavat paremmin kuin yksilökarsinoiden vasikat. Ne sopeutuvat uuteen ympäristöön nopeasti, ovat rauhallisempia ja helpommin käsiteltäviä. Vasikat motivoivat ja rohkaisevat toisiaan tutustumaan uusiin asioihin, kuten erilaiseen rehuun, eivätkä riehu tai pelkää turhaan vaan tutkivat rauhallisesti yhdessä uutta ympäristöä.

Vasikoiden hyvään kasvatuksen muistilistaa Ninan mukaan

  • Juota enemmän maitoa, anna maito tutista
  • Juota enemmän maitoa, käytä asteittaista vieroittamista (4 viikkoa 20 %; hidas lasku 10 %:iin)
  • Tarjoa vettä ja karkearehua ensimmäisistä päivistä lähtien
  • Anna vasikoiden kasvaa sosiaalisessa ympäristössä, esimerkiksi parikarsinassa
  • Seuraa ja vertaa vasikoiden tuloksia

Nina muistutti puheen lopuksi, että mikäli haluaa parantaa vasikoiden kasvatusta, kannattaa aloittaa tekemällä muutos vain yhdessä asiassa. Ensimmäiseksi kannattaa lisätä maitomäärää. Kun vasikat on onnistuneesti saatu juomaa 10–12 litraa päivässä, voidaan laittaa vasikat yhteen kasvamaan.

EuroDairy webinaari 4.5.2017

Opportunities and challenges in calf housing and management for the next decade 

https://eurodairy.eu/resources/webinar-opportunities-and-challenges-in-calf-housing-and-management-for-the-next-decade/?fbclid=IwAR2PdaBdNbN4VGwLGhcOzQp0RZrrJH8zvoy92bJWn7AUVc0Nwr8V2ECu4zA

Webinaarista referoinut Heli Wahlroos

Blogi on julkaistu myös osoitteessa: https://blogi.savonia.fi/agrifuture/2017/06/27/vasikka-kasvaa-paremmin-kaverin-kanssa/

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä