6
Kuva: Maarit Hyrkäs / Luke

Osallistuimme Hankkijan järjestämään Kasvun paikka -tapahtumaan, jossa oli useita EuroMaito -hankkeen kannaltakin kiinnostavia tietoiskupisteitä. Opastetun kierroksen ensimmäisellä pisteellä opimme tunnistamaan nurmipellon yleisimmät rikkakasvit, niiden vaikutukset märehtijöiden ruokinnassa sekä kuinka rikkakasveja tulisi torjua. Erityisesti mieleen jäivät suomalaisilla nurmipelloilla varsin yleisesti näkyvät voikukka ja peltokanankaali, joista voikukka sisältää runsaasti kaliumia ja peltokanankaali puolestaan voi aiheuttaa limakalvo-ongelmia lypsylehmille. Muita yleisiä rikkakasveja nurmen seassa ovat muun muassa nokkonen, lemmikki ja peltokorte.

Toisella pisteellä näimme kolme nurmikasvustoa, joiden kylvösiemenseokset poikkesivat käyttötarkoituksensa mukaan toisistaan. Nurmikasvustoissa oli laidunnukseen sopiva seos, säilörehuun optimoitu seos sekä tilan peltojen maalajille räätälöity siemenseos. Laidunnurmiin voi lisätä perinteisten nurmilajien lisäksi puna- ja valkoapilaa, koska ne kestävät tallausta ja laidunnusta hyvin. Nurmien siemenseoksissa voi käyttää myös englannin raiheinää, mutta suositeltava osuus seoksesta on enintään 10 prosenttia heikon talvehtimisen vuoksi.

Kolmannella pisteellä oli lannoituskokeen kasvuruutuja, joissa oli esillä ympäristötukiehtojen mukainen maksimi typpilannoitus, teollinen rakeinen lannoite ja liete sekä pelkkä lietelannoitus. Yleisenä nyrkkisääntönä esitettiin, että rakeisia lannoitteita olisi parempi käyttää ennen lietettä, sillä lannoiterae imee ympäriltään kosteutta ja kuivattaa peltoa. Näin pelto kantaa jatkossa käytettäviä koneitakin hyvin. Jotta päästään parhaisiin mahdollisiin nurmisatoihin, lannoitus on ajoitettava oikein. Kevätlannoitukset kannattaakin tehdä mahdollisimman aikaisin heti kun pelto kantaa.

 hankkija blogi 1

Kuvassa näkyy keppien oikealla puolella lietteellä lannoitettu nurmikaista, kun taas vasemman puoleinen nurmi ei ole lannoituskokeessa

Viimeiseksi kävimme Luonnonvarakeskuksen Nurmet Rahaksi –hankkeen pisteellä, jossa havainnoitiin maan rakennetta ja tiiviyttä. Lapiotestillä tarkasteltiin nurmen juuristoa, jonka todettiin olevan hyvässä kunnossa, sillä juuret olivat pitkiä ja niitä oli runsaasti. Maa oli rakenteeltaan kuohkeaa, siinä oli runsaasti kastematoja ja maarakeet murenivat helposti. Peltomaan mahdollisten tiivistymien sijaintia määritettiin tarkemmin penetrometrimittauksella. Nämä testauskeinot ovat hyvä apu viljelijöille maan kunnon kartoittamisessa.

Penetrometri on kätevä apuväline maan tiivistymien syvyyden paikantamisessa. Mittarin viisarin ollessa vihreällä alueella on maan rakenne hyvä. Keltainen ja punainen puolestaan viittaavat maan tiivistymiseen.

 hankkija blogi 2

Penetrometri on kätevä apuväline maan tiivistymien syvyyden paikantamisessa. Mittarin viisarin ollessa vihreällä alueella on maan rakenne hyvä. Keltainen ja punainen puolestaan viittaavat maan tiivistymiseen.

Sanni ja Petra, EuroMaito –hankkeen kesäharjoittelijat Luke Maaningalta

Lisää kommentti